Uhmaikäkö?

Inhoan äkillisiä shokkiherätyksiä. Silloin pitää olla heti tekemässä "(toimivia) sotasuunniltelmia", vaikka toinen silmä on vielä kiinni. Tänään oli sitten pitkästä, pitkästä aikaa tällainen herätys. Mieheni nimittäin tuli ilmoitusluonteisesti herättämään että "..nyt se sun Zengrow pitää todella outoa ääntä..!" Ei ketään voi tulla noin herättämään..täysin moraaliton teko. Kyse ei ollut siitä lirinäpurkista, jonka onnistuin taas vaimentamaan jollain mikroskooppisen pienellä kallistuksella ja siirrolla. Nyt oli kyse todella vakavasta äänihäröstä... Zengrowta otti ilmeisestikin pumpusta ja se kuulosti ihan vanhalta kahvinkeittimeltä. Minun silmäterä oikkuili ensimmäistä kertaa.

Päättelin rohisevasta kiertoäänestä, että nyt säiliössä täytyy olla muutakin kuin vettä... Ei siinä auttanut kuin otta töpseli seinästä, nostaa kansi kasveineen tuolille pyyhkeen päälle ja kurkata säiliöön..ja siellä oli multaa/turvetta pohjalla..vai mistä se kasvualusta ikinä onkaan tehty. Vaihdoin veden ja rohinaa ei ole sen koommin kuulunut. Samalla kun nostelin kantta takaisin paikoilleen tutkailin pikaisesti juuret läpi ja osa juurista oli kasvattanu pituutta..ja niin paljon kuin inhoankin kasvien juuria... no..ne oli..pitkät..parilla salaatilla. Niistä ällötyksistä voisi ottaa vähän kuvaa sitten seuraavalla vedenvaihdolla.